Kokoelmahallintaosasto

Kokoelmahallintaosasto aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa osana Kansallisgallerian uutta organisaatiota. Kokoelmahallintaosaston yksiköiden tehtävänä on huolehtia Kansallisgallerian kokoelman ylläpitämisestä ja hoitamisesta. Ne ovat myös mukana toteuttamassa kaikkien Kansallisgallerian museoiden näyttelyitä.

Registraattorit järjestävät teoslainoja ja -kuljetuksia, ja konservaattorit vastaavat niiden kunnon tarkastamisesta ja asianmukaisista olosuhteista. Näyttelytekniikka huolehtii näyttelyiden pystytyksestä, näyttelyrakenteiden toteutuksesta, valaistuksesta sekä av-aineistojen esillepanosta. Kuvaamo toteuttaa kokoelmateosten kuvaamisen ja mittavien digitointihankkeiden lisäksi museoiden moninaisia kuvaamistarpeita valokuvaus- ja videotekniikalla.

Kokoelman luetteloinnin perusteista huolehtiminen on kokoelmahallintaosaston vastuulla. Kokoelmaan kuuluu erilaisia aineistoja satoja vuosia vanhoista maalauksista nykytaiteeseen ja valokuvista taidehistoriallisiin asiakirjoihin.

Kokoelmahallinnan yhteydessä toimii Valtion taideteostoimikunta, joka hankkii teoksia sijoitettaviksi valtion julkisiin tiloihin kotimaassa ja ulkomailla. Valtion taideteostoimikunta tekee oman vuosikertomuksen, jossa on esitelty toimikunnan toimintaa ja hankinnat vuonna 2014.

Digitaalinen läsnäolo

Vuonna 2014 Kansallisgalleria oli aktiivisesti mukana valtakunnallisessa Museo 2015 -hankkeessa, jonka tavoitteena on uuden kokoelmahallintajärjestelmän käyttöön siirtyminen seuraavan parin vuoden aikana.

Kokoelmahallintaosasto vastaa myös kokoelmien verkkonäkyvyydestä. Kehittämissuunnitelmia tehdään yhdessä museoiden kanssa. Vuonna 2014 toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella kokoelmien verkkonäkyvyyttä edistävä hanke, jonka avulla mm. täydennettiin Taidekokoelmat verkossa -sivuston sisältöä ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmalle perustettiin oma verkkosivusto, jossa on tietoa kaikista sen teoksista. Digitoitujen kokoelma-aineistojen saatavuutta Finna-palvelun kautta lisättiin ja vapaasti lisensoituja, kuva-arkistoon kuuluvia valokuvia jaettiin myös Flickr-kuvapalvelussa.

Kansallisgallerian lakimiehen laajaa asiantuntemusta tekijänoikeuskysymyksissä on tarvittu mm. kokoelmien verkkojulkaisemista koskevissa kysymyksissä.

Arkisto ja kirjasto

Kokoelmahallinnan arkisto- ja kirjastoyksikkö on osallistunut asiantuntemuksellaan kaikkien Kansallisgallerian museoiden näyttelyihin liittyvään tutkimukseen.

Ateneumin syksyllä 2014 avatun Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyn toteuttamiseen osallistuttiin merkittävällä panoksella: näyttelyn kuraattoriryhmän jäsenyys, näyttelyjulkaisun toimittaminen sekä kuvatoimitustyö työllistivät pitkin vuotta.

Kiasman näyttelyistä yhteistyö sisältöjen tuottamisessa kohdistui vuonna 2015 avattaviin näyttelyihin Robert Mapplethorpe, Elementit sekä Markus Heikkerö. Sinebrychoffin taidemuseon osalta arkistotutkimusta tehtiin Taidesalongin historiaan liittyvää Taidesalonki – Konstsalongen 100 vuotta -näyttelyä varten, joka sekin on esillä vuonna 2015.

Arkistokokoelma karttui vuoden 2014 aikana useilla lahjoituksilla, joihin kuuluu mm. Eva ja Marcus Collinin luonnoskirjakokoelma. Ulkomaille lainattiin aineistoa Ahti Lavosen arkistosta (Bibliothéque Nordique, Pariisi 3.3.–26.4.2014) ja Kalervo Palsan arkistosta (saasfee*pavilion Gallery, Frankfurt/Main 8.–31.10.2014).

Lainaukset ja talletukset

Kansallisgallerian kokoelmateosten lainaus- ja talletustoiminta jatkui vuonna 2014 vilkkaana. Museoiden kokoelmista lainattiin koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin kaikkiaan 728 teosta. Kokoelmalainat ovat tärkeä osa museoiden kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Esimerkkinä voidaan mainita Frankfurtin kirjamessujen yhteydessä Schirn Kunsthallessa järjestetty Helene Schjerfbeckin näyttely, jonka teoksista yli puolet oli lainattu Ateneumin kokoelmista. Kotimaan osalta merkittävä projekti oli Kiasma goes Taidehalli, jossa esiteltiin 37 teoksen voimin Kiasman kokoelmia.

Talletuksessa valtion arvorakennuksissa sekä ulkomaan lähetystöissä oli vuodenvaihteessa 2014–2015 kaikkiaan 655 teosta. Vuoden tärkein kotimainen talletusprojekti oli Tasavallan presidentin linnan ripustus peruskorjauksen jälkeen. Ulkomaisista projekteista voidaan mainita Pariisin suurlähetystön residenssin uusi ripustus.

Kansallisgallerian museoiden vaihtuvissa näyttelyissä esiteltiin vuoden 2014 aikana yhteensä 2 056 teosta, luku sisältää myös esineet ja arkistomateriaalit. Merkittävää kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Sinebrychoffin Pehr Hilleström -näyttelyssä, jossa oli esillä 49 teosta ruotsalaisista museo- ja yksityiskokoelmista.

Kansallisgallerian omalle kuljetuskalustolle, 2 taidekuljetusajoneuvoa ja 1 tila-auto, kertyi vuoden aikana ajokilometrejä 42 298, joista 28 533 km taidekuljetuksia.

Konservointi

Konservaattorit huolehtivat siitä, että taideteokset ja museoesineet säilyvät mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Analysoimalla, tutkimalla ja dokumentoimalla teosten materiaalitietoja ja haastattelemalla taiteilijoita kerätään tietopankkia, joka hyödyttää sekä museoita että tulevaisuuden konservointityötä.

Konservointiyksikkö valmistelee teokset yleisölle esittämistä varten: tarkastaa näyttelyteokset, varmistaa niiden kunnon ja kestävyyden, valvoo kuljetuksia ja toimii asiantuntijana turva-, olosuhde- ja saavutettavuuskysymyksissä.

Suuren yleisönsuosion Ateneumissa saanut Tove Jansson -näyttely oli ennätyksellinen myös konservoinnille. Tarkastuksen kohteena ollut näyttelykohtainen teosmäärä ja siihen liittyvä arkistomateriaali, yhteensä 980 kappaletta, oli kaikkien aikojen suurin. Kaikki tämä aineisto tarkastettiin, dokumentoitiin ja osalle tehtiin lisäksi konservointia. Myös näyttelyn lähettäminen Japaniin työllisti.

Presidentinlinnan Keisarillisen kokoelman maalauksia konservoitiin Ateneumissa. Sinebrychoffin taidemuseon persialaisten miniatyyrimaalausten konservointiprojekti saatiin valmiiksi paperikonservointiateljeessa. Miniatyyrien alkuperän ja ajoittamisen määrittämiseksi suunnitellaan niissä käytettyjen pigmenttien analysointia. Miniatyyrit tulevat Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyyn syksyllä 2015. Joillekin Sinebrychoffin taidemuseon teoksille toteutettiin laajoja konservointeja kevään 2015 näyttelyihin ja lainoihin liittyen.

Kiasmassa nykytaiteen konservoinnin tehtäviin kuului mm. Alfredo Jaarin Kun runous ei riitä -näyttelyssä esitelty teos Maantiede = Sota. Teokseen kuului 64 vedellä täytettyä metallitynnyriä. Veden pintaan heijastui kuvia niiden päällä sijanneista valolaatikoista. Haaste oli pitää vesipinnat pölyttöminä ja konservaattorit puhdistivatkin teosta kolme kertaa viikossa.