Kansallisgallerian säätiö

Kansallisgalleria on julkisoikeudellinen säätiö, jonka perustamista ja toimintaa ohjaavat 1.1.2014 voimaan astuneet laki ja asetus Kansallisgalleriasta. Organisaation toimielimet ovat valtuuskunta, hallitus ja pääjohtaja. Valtuuskunnan ja hallituksen nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö, pääjohtajan valtioneuvosto. Kansallisgalleria kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan ja sen pääasiallinen rahoittaja on valtio.

Kansallisgallerian tehtävänä on ylläpitää ja kartuttaa Suomen valtion omistamaa Kansallisgallerian kokoelmaa, johon kuuluu yli 36 tuhatta taideteosta sekä arkistoaineistoa ja esineitä. Lisäksi Kansallisgalleria harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa, osallistuu taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen sekä huolehtii muista sille laissa säädetyistä tai opetus- ja kulttuuriministeriön antamista tehtävistä. Tehtäviään hoitaessaan Kansallisgalleria vahvistaa kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kansallisgallerian museoissa vierailee vuosittain noin 500 000 kävijää.

Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta huolehtii kokoelmahallintaosasto. Kansallisgalleriaan kuuluu lisäksi Valtion taideteostoimikunta kokoelmineen.

Kansallisgalleria rakentaa kulttuuriperintöä, vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Kuvataiteen valtakunnallisena museona se vastaa taidehistoriallisista arkistoaineistoista ja kuvataiteen tietoaineistoista.

Kansallisgalleria on maan suurin taidemuseo-organisaatio ja kansallinen kulttuuritoimija, jossa työskentelee yli 200 ammattilaista.

skg_taulukko_kavijat

 

Hallituksen puheenjohtajan katsaus

Kansallisgalleria-säätiön ensimmäinen toimintavuosi oli menestys. Taiteellinen sisältö oli täysipainoista. Kävijämäärämme olivat historiallisen suuria huolimatta kattoremonteista niin Ateneumissa kuin Kiasmassa. Monipuoliset yleisötapahtumamme olivat onnistuneita ja suosittuja.

Näyttelyiden, erityisesti Tove Jansson -suurmenestyksen, tuomien pääsylipputulojen ansiosta myös säätiön ensimmäisen vuoden taloudellinen tulos oli suhteellisen hyvä. Vuoden kruunasi pitkään valmisteltu eri osapuolten sopimus, joka mahdollisti valtiovallan tuella kokoelmallemme hienon verkkonäkyvyyden kauas tulevaisuuteen. 

Tärkeintä on kuitenkin se, mitä Kansallisgalleria pystyy omistajilleen eli kaikille suomalaisille tarjoamaan ja miten rakennamme yhteistä tulevaisuuttamme.
 
Kansallisgalleria tuo kuvataiteen kansallisaarteet ja myös kansainvälisen taiteen valittuja helmiä jokaisen suomalaisen ulottuville. Tarjoamme tietoa ja elämyksiä ja tuomme kuvataiteen aidoksi osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista.

Annamme kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden tarkastella niin historiaamme kuin nykyisyyttämme ja tulevaisuuttammekin erilaisten näyttämöiden keskellä. Jokainen alle 18-vuotias pääsee museoihimme pääsymaksutta. Päiväkodeille ja kouluille tarjoamme tapoja tuoda lapset maailmaan, jossa ympäröivää yhteiskuntaa tulkitaan taiteen kautta.
  
Haluamme toimia suunnannäyttäjänä ja yhteiskunnallisen keskustelun alustana, ajattelun herättäjänä ja yhtenä hyvinvointimme peruspilareista. Toteutamme vastuutamme suomalaisille.

Visionamme on olla tulevaisuudessa vahva kansainvälinen toimija, jonka innostava kokoelmatyö ja oivaltavat näyttelyt tavoittavat vuosittain yli 600 000 vierasta ja yli kolme miljoonaa verkkokävijää. Haluamme olla toimialamme edelläkävijä ja paras työpaikka Suomessa. Näin rakennamme omalta osaltamme yhteiskuntaa tuomalla siihen taiteen näkökulman: mahdollisuuden nähdä asiat uudessa valossa.

Helsingissä 17.2.2015

Timo Viherkenttä
Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja

Pääjohtajan katsaus

Kansallisgalleria perustettiin jatkamaan Suomen taideyhdistyksen, Suomen taideakatemian säätiön ja Valtion taidemuseon ylläpitämien kansallisten taidemuseoiden menestyksekästä historiaa. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti valtion virastona toiminut taidemuseo muutettiin julkisoikeudelliseksi säätiöksi eduskunnan joulukuussa 2013 säätämällä lailla.

Tammikuussa 2014 aloittanut Kansallisgalleria sai hyvän alun toiminnalleen uuden organisaatiomuodon ja -mallin myötä. Vuosi oli työntäyteinen ja onnistunut, paitsi muuttuneiden toimintatapojen ja organisaation, myös erinomaisesti menestyneen näyttelytoiminnan ansiosta. Ateneumin taidemuseo ylsi historiansa menestyksekkäimpään yleisömäärään ja myös Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo saavuttivat suurimman osan tavoitteistaan.

Vuosi näyttäytyi yleisöillemme paitsi onnistuneina ja mielenkiintoisina näyttelyinä, myös korjaustöiden kautta: mittavien peruskorjaushankkeiden vuoksi kaikki Kansallisgallerian museot joutuivat pitämään osan vuotta näyttelytiloja suljettuina. Kiasma oli tästä syystä kokonaan suljettuna syyskuusta vuoden loppuun. Nämä poikkeukselliset olosuhteet ovat osaltaan tehneet vuodesta erityisen haasteellisen. Kaikista muutoksista ja uuden oppimisesta on kuitenkin selvitty erinomaisesti, kiitos henkilöstön osaamisen ja sopeutumiskyvyn.

Kiinnostus Kansallisgallerian näyttelyihin ja kokoelmiin on näkynyt myös toiminnassa museorakennusten ulkopuolella. Ateneumin näyttelyt Helene Schjerfbeckin ja Tove Janssonin taiteesta olivat menestyksiä Frankfurtissa, Saksassa ja useassa museoissa Japanissa. Kiasma näyttäytyi Helsingin taidehallissa ja se on myös järjestänyt erityisesti lapsille suunnattua toimintaa eri puolilla Helsinkiä. Aivan erityistä kansainvälistä huomiota saatiin, kun Kansallisgalleria isännöi kesäkuussa yli viidensadan osanottajan European Registrators Conferencea. Sen aikana meillä oli mahdollisuus esitellä suomalaista taidemuseo-osaamista kaikkialta maailmasta saapuneille alan huipuille.

Uuden organisaation alkutaival ja hyvin onnistunut näyttelytoiminta eivät olisi olleet mahdollisia ilman henkilökunnan hienoa jaksamista. Myös hyvien yhteistyökumppanien ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön mittavan tuki olivat korvaamattomia. Tulevaisuuden kannalta aivan olennaisen tärkeää on ollut peruskorjaushankkeiden toteutuksessa tehty rakentava ja tuloksekas yhteistyö Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Lämmin kiitos koko Kansallisgallerian henkilöstölle upeasta vuodesta, ja Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon yleisöille rohkaisevasta luottamuksesta, jonka varaan on hyvä rakentaa jatkossakin suomalaista kulttuuriperintöä ja maamme menestyksekkäintä taidemuseota.

Helsingissä 24.2.2014,

Risto Ruohonen,
Kansallisgallerian pääjohtaja

Kansallisgallerian organisaatio

Kansallisgallerian säätiön valtuuskunta

Puheenjohtaja: Suomen taideyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Saarinen

Varapuheenjohtaja: kansanedustaja Raija Vahasalo

Jäsenet: kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Kimmo Kivelä, kansanedustaja Aila Paloniemi, kansanedustaja Eila Tiainen, kansanedustaja Mikaela Nylander, kansanedustaja Satu Haapanen, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen, kuvataiteilija Kalle Mustonen, taidemaalari, dekaani Markus Konttinen, opiskelija Tiitus Petäjäniemi.
 

Kansallisgallerian säätiön hallitus

Puheenjohtaja: alivaltiosihteeri Timo Viherkenttä

Varapuheenjohtaja: dosentti Hannele Lehto

Jäsenet: professori Silja Rantanen, museonjohtaja Riitta Valorinta, hallituksen puheenjohtaja Mauri Niemi, toimitusjohtaja Martin Estlander. Henkilöstön edustajana toimii amanuenssi Susanna Sääskilahti.

 
organisaatio

 

Kansallisgallerian johtoryhmä

Puheenjohtaja: pääjohtaja Risto Ruohonen, Kansallisgalleria

Varapuheenjohtaja: hallintojohtaja Janne Puhakka, Kansallisgalleria

Jäsenet: museonjohtaja Kirsi Eskelinen, museonjohtaja Pirkko Siitari, kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä, museonjohtaja Susanna Pettersson.

Tilintarkastajat

Kansallisgallerian tilintarkastusyhteisönä toimii PricewaterhouseCoopers Oy ja sen vastuullisina tilintarkastajina KHT Samuli Perälä ja JHTT Juha Huuskonen.

Henkilöstö

Vuoden 2014 lopussa Kansallisgalleriassa työskenteli vakituisessa työsuhteessa 176 henkilöä ja määräaikaisessa 39 henkilöä. Yhteensä työntekijöitä oli yhteensä 215. Näistä naisia oli 128 (60 %) ja miehiä 87 (40 %). Osa-aikaisissa tehtävissä työskenteli yhdeksän henkilöä. Henkilöstöstä 34 työskenteli esimiestehtävissä ja työntekijöitä oli 181. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 48 vuotta. Henkilöstöstä 55 % on suorittanut akateemisen loppututkinnon.

Kansallisgalleria ryhtyi vuoden 2014 aikana kehittämään organisaatiotaan Great Place to Work – Suomen parhaat työpaikat -konseptin pohjalta. Tavoitteenamme on nousta yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista vuoteen 2018 mennessä ja olla näin toimialamme vahva edelläkävijä. Tavoite on haasteellinen, mutta kehitämme organisaatiota vahvasti motivoituneina.

Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on laskenut vuoden 2013 tasolta. Samoin työterveyshuollon kustannukset/henkilötyövuosi ovat laskeneet. Positiivisen suunnan syynä voidaan pitää mm. varhaisen tuen mallin tehostettua käyttöönottoa ja ylipäätään kaikkien HR-toimintojen tehostamista.

skg_graafi_ikajakauma
skg_taulukko_henkilosto